 Katsotuimmat - User galleries
|
862 katselua
|
|
Jääsken kirkonmäki, sankarivainajien hautakiviä861 katselua
|
|
861 katselua
|
|
Viipurin Sorvalin hautausmaan kunnostus861 katselua
|
|
Äitini isä Vilho Neuvonen (1905-1978)861 katselua
|
|
Kansanopistolaiset kansakoululla 1924. Kuvasta löytyvät mm. mammani Karin Neuvonen sekä tätini Laina Neuvonen ja Jenny Tvilling os Kokkonen861 katselua
|
|
Muolaan kirkonmäki860 katseluaSankariautausmaahan haudatuille vainajille pystytetty muistomerkki
|
|
Karjalaiset Kesäjuhlat 14-16.06.2013 Porissa860 katseluaPresidentti Sauli Niinistö piti lauantaina juhlapuheen avajaisjuhlassa.
Presidentti paljasti, että hänen lapsensa ja vaimonsa omaavat myös karjalaisia sukujuuria.
|
|
Karjalaiset Kesäjuhlat 14-16.06.2013 Porissa860 katseluaHulmuavat liput sunnuntaina.
|
|
Lumivaara 22-25.06.2014860 katseluaKellosepänliike Rudolf Julku toimi tässä talossa ennen sotia. Ilmeisesti vanhempani ostivat täältä kihlat.
|
|
KOKEMÄKI860 katseluaKokemäen seutu liittyy vahvasti maamme varhaiseen historiaan, mistä kertoo piispa Henrikille omistettu pieni kappeli, joka suojaa hänen käyttämäänsä saarnahuonetta. Siellä hän legendan mukaan julisti sanaa ennen kohtalokasta lähtöään Köyliöön. Myöhemmin kunnasta tuli tärkeä hallintopaikka. Kokemäenkartanon linnalääni edelsi varsinaista Satakuntaa.
Kokemäellä ehdittiin palstoittaa Tuomaalan sivukartanon maita evakoille jo välirauhan aikana, mikä helpotti siirtoväen lopullista saapumista sotien jälkeen. Tietolähteet eivät kerro, mistä päin tänne ensialkuun tultiin, koska Pohjanmaalle tilapäisesti sijoitetut räisäläläiset saapuivat vasta alkuvuodesta 1946. Karjalaisseura ehdittiin perustaa jo helmikuussa 1945.
50-luvun alkuun tultaessa tähän satakuntalaispitäjään oli asettunut jo ainakin 2000 evakkoa, joka oli väkilukuun (noin 8000) nähden suuri määrä.
Sitaatti Räisälä-seuran sivustolta: "Kokemäen seurakunta, rahalaitokset, meijeri ja monet muut yhteisöt ovat käyttäneet räisäläisvoimia luottamuselimissään. Kokemäen osuuskassan ja Räisälän kirkonkylän osuuskassan (...) yhdistyminen tapahtui 31.12.1948. Räisäläinen Annikki Lallukka kohosi Kokemäen Osuuspankin toimitusjohtajaksi 1977-80.
Juho Lallukka perusti kansanopiston, joka sotien jälkeen toimi ensin Köyliön Lallintalolla, mutta joka siirrettiin Kokemäelle v. 1950. On harmillista, että Räisälän kansanopiston tarina päättyi kymmenisen vuotta sitten. Opistot ja muut koulutuspalvelut ovat mitä tärkein vetovoimatekijä asukkaita menettävälle maaseudulle. Jokaista talonpoikaismuseota kohti pitäisi olla yksi opisto, joka katsoo tulevaisuuteen.
Kokemäen evakkojen muistokivi paljastettiin v. 1955. Se sijaitsee komean Kustaa III:n kirkon lähistöllä, sankarihautojen vieressä. Kivi on niin hyväkuntoinen, että se on mahdollisesti restauroitu äskettäin.
Lähde ja lupa: FB-sivusto Evakkojen muistomerkit, Markku Ilari Manninen
|
|
Jääski859 katseluaKirkon paikka
|
|
| 2599 tiedostoa 217 sivulla |
 |
|
|
|
|
96 | |
|
|
|
|
Etusivu
Rekisteröidy
Kirjaudu
Albumilista
Uusimmat lisäykset
Uusimmat kommentit
Suosituimmat
Omat suosikit
Haku
